Oletko työpaikkasi voittava leijona, normisuoritus vai the bad apple?
Alle 20-vuotiaat nuoret miehet pelasivat jääkiekon MM-loppuottelussa Venäjää vastaan. Suomi voitti kotikaukalossa lukemin 4-3 jatkoajalla.
Huh huh! Hyvä, että edes pystyy kirjoittamaan tai lukemaan noin asiapitoista tekstiä aiheesta, joka sisältää faktojensa lisäksi niin paljon enemmän kuin yhden lajin, yhden vuoden maailmanmestaruuden voiton.
 |
| Kuva: Yle |
Nuoret Leijonat pelasivat, taituroivat, tsemppasivat ja voittivat itsensä ja kaikki muut saavuttaen maailmanmestaruuden lajissa, jota voi sanoa koko Suomen rakastavan yli kaiken kaikista urheilulajeista. Parhaimmillaan kultaottelua seurasi Ylen mukaan liki 2,5 miljoonaa katsojaa. Ottelun jälkeen Helsingissä ihmiset siirtyivät keskustaan, aikuiset miehet riehaantuivat ja heittivät munasilleen paukkupakkasessa. Manta paidoitettiin, lähijunassa vedettiin Maamme-laulua (yle.fi/urheilu). Lähdettiin kirjaimellisesti voitolla yöhön. Vaikkakaan muissa pitäjissä meno ei välttämättä ole muistuttanut kansanjuhlaa ainakaan torien tietämillä, on Leijonien maailmanmestaruus sykähdyttänyt maanlaajuisesti herättäen iloa ja onnistumisen huumaa iästä ja asemasta riippumatta.
Miten tätä samaa onnistumisen ja innostumisen huumaa voitaisiin siirtää sinne, missä sitä kipeästi tarvittaisiin?
Ajoitus on niin elämässä, liiketoiminnassa kuin missä tahansa pelissä kaiken a ja o. Vain oikeasta tekemisestä, oikeaan aikaan, oikealla porukalla, syntyy niitä menestystarinoita, tulosta, uutta ja kannattavaa.
Nuorten Leijonien maailmanmestaruus ja koko huikea turnaus kannattaisi nyt nähdä metaforisesti Suomen kansan(talouden) voitoksi, uuden ajan aluksi, suomalaisen itsetunnon kohottajaksi.
Tappionhetket onkin mahdollista kääntää voitoksi, iskuista voi palautua, onnistumisia ja maaleja voi systemaattisesti tuottaa kun keskittyy olennaisiin asioihin ja kun se ajoitus on oikea. Tätä Suomi tarvitsikin juuri nyt.
Voittava joukkue ei ole pelkästään osaavia yksilöitä. Se on taistelutahtoa ja vaikeuksien voittamista, itseluottamusta ja yhteisluottamusta siihen, että tämä homma osataan ja hoidetaan. Se on iloa ja yhdessä tekemistä parhaimmillaan. Voittavaa joukkuetta ei ole ilman osaavaa valmennusjohtoa. Päävalmentaja Jukka Jalonen oli ottanut rennosti, vaikka Venäjä teki tasoitusmaalin 6,9 sekuntia ennen varsinaisen peliajan loppua. Ei paniikkinappulan painamista vaan kommentit, että ”Ei tässä mitään hätää. Jompi kumpi tämän voittaa”. Leijonat päättivät ja valitsivat tauolla pukukopissa voiton tien yhdessä johtajansa avulla (yle.fi/urheilu).
 |
| Kuva: Leijonat.fi |
Kuudes kenttäpelaaja
Yksi syy Leijonien voitolle on varmasti todella onnistuneesti toteutetut kotikisat. Lippujen hinnat houkuttelivat, katsojia riitti ja tsemppihurmos tarttui. Kotikisoista tuttua pakkomenestymisen painetta ei näkynyt. Nuorten MM-kisojen lippujen hinnoittelu oli kisojen pääsihteeri Timo Bäckmanin mukaan harkittu riski. Kisaorganisaatio tähtäsi taloudellisen voiton sijaan hyvään tunnelmaan ja täysiin halleihin ja uusien katsojaryhmien tavoittamiseen. Tuloksena maailmanmestaruus Leijonille ja Euroopan ennätys nuorten MM-kisojen lipunmyynnissä.
Mitäpä olisi jäänyt käteen, jos liput olisivat ollut väärinhinnoiteltu ja katsomot puolityhjiä. Kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät pelaaville joukkueille, jääkiekon tulevaisuudelle ja imagolle kuin kisaorganisaatiollekin ja Suomelle. Kyllä riski olisi ollut ylihinnoitellut liput, tyhjät hallit, sykkeen ja fiiliksen puute.
Auta itseäsi ensin
Vapaaehtoisilla työntekijöillä oli suuri merkitys kisojen menestykseen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö mainitsi kisoissa kuin myös uudenvuodenpuheessaan vapaaehtoistyön merkityksen; halu auttaa Suomessa on noussut. Auttamisesta tulee hyvä mieli niin saajalle kuin antajallekin.
Samaa vapaaehtoisuuden ja auttamisen halun mentaliteettia toivoisi Suomeen lisää myös työelämään. Vapaaehtoisen auttamisen voi helposti aloittaa vaikkapa siellä omalla työpaikalla, omassa työssään, omasta itsestä. Työilmapiiriä voi parantaa ihan itse muuttamalla omaa käyttäytymistään ja tarkastamalla sekä korjaamalla omaa asennettaan.
Tässä yhteydessä tuli mieleen kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan käyttämä esimerkki J.T. Berqvistin kaavasta esimerkkinä siitä, mikä vaikutus henkilöiden suoriutumisella ja asennoitumisella on ryhmädynamiikkaan ja tuloksiin. Leijonien peli parhaimmillaan oli ainakin näin maallikon silmin flowta, yhteisessä nosteessa pelaamista. Samoin leijonien upeat otteet ovat saaneet innostuksen lajia kohtaan tarttumaan jopa ei niin lätkäfaneihin. Innostus ruokkii innostusta.
Nyt onkin hyvä miettiä omaa tekemistä ja olemista. Oletko sinä normisuoritus 1.0? Vai mahdollisesti 0.5, se pilaantunut omena, joka happamoittaa myös innostuneet ihmiset ympäriltään? Onko teidän työyhteisössänne havaittavissa yhteislatistumista, joka myös jääkiekossa on silminpistävää katselijalle? Sellaisella joukkueella ei pelejä voiteta.
1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus
1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu
1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisvirtaus / flow”
1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”hapantuminen tarttuu” The bad apple
0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”
Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä
Kun oikeasti ymmärtää oman asennoitumisen ja käyttäytymisen vaikuttavan koko yhteisöön, hyvinvointiin, tuottavuuteen ja tulokseen, alkaa olla oikeilla jäljillä.
Päävalmentaja Jalosen ja apuvalmentaja Ketosen mukaan ”Jokainen meistä muistaa tämän lopun ikäänsä”. Aivan varmasti. Kunpa jokainen meistä ottaisi vielä oppia Leijonien joukkueesta ja muistaisi omassa tekemisessä tästä maailmanmestaruudesta syntyneen innostuksen ja ilon. Lähdetään Voitolla työhön! Tehdään tästä innostuksen hurmoksesta koko kansan elinikäinen muistijälki.
Jeeeeee!
Sydämelliset onnittelut Leijonat! Lämmin ja suuri kiitos!
Alle 20-vuotiaat nuoret miehet pelasivat jääkiekon MM-loppuottelussa Venäjää vastaan. Suomi voitti kotikaukalossa lukemin 4-3 jatkoajall...